Siikajärvellä 17.8.

Sunnuntaina oli mahdollisuus pikaiseen vierailuun järvellä ja päätin käyttää tulleen tilaisuuden. Olin järvellä 8.45 ja ilma oli kohtuullisen hyvä. Lämpötila oli 13 astetta ja vähäistä tuulta. Se vaan, että aurinko alkoi paistaa kirkkaalta taivaalta. Enää ei näkynyt niin paljon kuoriutuvia vesiperhosia kuin edellisellä kerralla. Myöskään kalat eivät olleet enää kovinkaan aktiivisia. Pian saapumiseni jälkeen alkoi myös tuuli voimistua. Se ohjasi kalastuksen tyynen raja-alueelle. Parin tunnin saldona oli yksi tärppi oliiviin buzzer roikkujaan. Ei ollut kovinkaan paljon menestystä. Järvellä ei ollut jälleen kerran ketään muita kalastajia. Pari tahnaonkijaa tuli rannalle kun olin lähdössä.

Siikajärvellä 10.8.

Veli-Matti soitteli lauantaina paluumatkalla siikajärveltä. Keli oli ollut kurja mutta silti tapahtumia oli ollut hyvin. Ylös neljä siikaa ja pari kirjolohta. Itsellä oli jo pari viikkoa kulunut siitä kun edellisen kerran pääsin kalalle, pikkuisen alkoi jo poltella.
Sunnuntaina pääsin siikajärvelle. Kun ajelin aamulla 08 jälkeen oli usvaa monessa paikassa, syksy tulee taas väistämättä. Järvellä tilanne oli aamulla hyvä. Tuulta ei ollenkaan, veden lämpötila oli 15 astetta. Jo venerannassa näkyi aktiisia kirjolohia olevan liikkeellä. Olin vesillä 09 ja kaksi eri vesiperhoslajia oli kuoriutumassa. Se meno kuitenkin loppui kello 11 jälkeen.
Tämä päivä oli taas niitä, kun mikään ei onnistunut. Siikoja näkyi jonkun verran syömässä vedenkalvosta mutta enemmän siellä oli kirjolohia aktiivisena. Mutta, mutta... sain kahdeksan kalaa nousemaan ja ottamaan roikkujaperhojani mutta yksikään ei pysynyt hetkeä kauempaa kiinni. Ei sitten millään. En ymmärrä, että mikä nyt oikein meni pieleen. Mutta tämmöistä se aina välillä on. Päivä oli kuitenkin hieno. Järvellä ei ollut muita kalastajia ja ilma oli sopiva. Kello 11 jälkeen kuoriutuminen alkoi hiipumaan ja samalla myös kalojen aktiivisuus. Kello 14 aikaan suuntasin auton kotia kohti.
Saapa nähdä milloin pääsee taas seuraavan kerran käymään kalalla...