Siikajärvellä

On se helppoa nykyään, nimittäin kalastusreissujen suunnittelu lyhyellä aikavälillä kun on käytettävissä erilaisia sääennustuksia. Yksi käyttökelpoisimmista on Forecan täsmäsää palvelu. Seurasimme näitä ennustuksia VM:n kanssa pitkin viikkoa ja tulimme siihen tulokseen, että lähdemme siikajärvelle sunnuntaina 09.00. Kriteereinä olivat; pilvisyys, tuulen suunta ja voimakkuus.
Saapuessamme järvelle olosuhteet näyttivät ihanteellisilta. Ei juurikaan tuulta, oli lämmintä ja pilvistä. Soudimme järvelle ja tapasimme siellä V-A:n kaverinsa kanssa, olivat olleet järvellä jo pari tuntia ja kertoivat kalojen olleen aktiivisia jo ennen 09 aikaa. Muutama tiputus oli siioista tullut ja yksi ylös asti.
Suuntasimme järvellä kohtaan jossa oli tuulen raja ja tarpeeksi syvää. Kolmen tunnin aikana näimme kyllä pintakalvoaktiisia kaloja mutta aika heikolla menestyksellä. VM sai sentään yhden kirjon pienellä kuulapäänymfillä. Hyönteisiä oli hyvin liikkeellä ja myös Järrisirvikästä (P. bipunctata) kuoriutui mukavasti. Vaihdoimme paikkaa ja laitoin siiman päähän Lepakko –pinturin. Eikä aikaakaan kun alkoi tapahtua. Sain sillä perholla kaksi kirjolohta. Ja vielä yhden kuulapää nymfillä. VM sai emergentillä vielä yhden kirjon ja nymfillä pienen 40 cm siian, joka vaputettiin. Se vaan, että siiat olivat jälleen hukassa. Juttelimme ja tulimme siihen tulokseen, että järven siikakanta on mennyt alaspäin ja kovaa vauhtia. Enää ei edes kaloja näy vaikka on kesän paras aika...
Lopettelimme kalastuksen 15 aikoihin, kun ukonilma alkoi tulemaan päälle oikein kunnolla.

Tekopitäjässä

Juhannuksena oli suunta Taivalkoskelle. Lauantaina oli sitten pikainen mahdollisuus käydä joella. Kun aikaa oli vähän, suuntasin läheiselle Turvakon alueelle. Kalastelin kolme tuntia jokien liittymäkohdasta alavirtaan. Harjukset olivatkin yllättävän aktiivisia pintakalvoravinnon suhteen. Päivänkorentoa kuoriutui hiljalleen ja kalat söivät pinnan tuntumasta emergenttiä ja esiaikuista. Sain muutaman mittaharjuksen. Kalastus oli mukavaa pitkästä aikaa. Se vaan, että aikaa oli niin vähän käytettävissä.

Jälleen on edessä työviikko ja ehkä tulevana viikonloppuna tulee suunnattua siikajärvelle.

Karsintakisassa

Lauantaina sitten oli Kemin/Simon karsintakisa. Arpa heitti minut B-ryhmään eli ensin järvelle. Venekaveriksi tuli Perttu. Aloitimme järvikalastuksen perinteisestä hyvästä paikasta. Eikä mitään ensimmäisellä laskulla. Vaihdoimme paikkoja mutta ei niin mitään koko neljän tunnin jakson aikana. Kisa alkoi mahdollisimman huonosti.
Ensimmäinen jokijakso oli pooli 2 Kalliokoskella. Keskityin kalastamaan kovemman virran alueita ja monttuja mutta ei mitään. Ei ainuttakaan mitallista harjusta koko poolista.
Toinen jokijakso oli Hamarinkoskella, pooli 7. Mielestäni paikka näytti selvältä ja taktiikka oli tiedossa. Kahlasin suoraan joen yli nopean virtauksen pääväylään. Lähdin kampaamaan tarkasti aluetta ylävirtaan puolalaistekniikalla. Yli puolet jaksosta kului tähän. Eikä mitään kontaktia kaloihin vaikka paikka oli kuin tehty harjukselle. Yläosaan saapumisen jälkeen päätin vaihtaa taktiikkaa ja lähdin menemään alavirtaan perinteisillä uppoperhoilla. Näin yhdessä tasaisen virran alueessa tuikin ja viistätin uppoperhon alueen yli. Sain mielestäni pienen harjuksen tarttumaan perhoon. Katselin kalaa ja olin vapauttamassa sitä, kun ajattelin että pitää se sittenkin mittauttaa varmuuden vuoksi. Ja niinhän se olikin sitten 30.5 cm pitkä harjus. Ja samalla ainoa kisassa saamani mittakala. Eli meni aika surkeasti nämä kisat. Jälkikäteen mietittynä oli pitänyt panostaa enemmän hitaan virtauksen / matalampiin paikkoihin pooleissa. Mutta näinhän sitä taas oppi uutta.

Kaikenlaista

No niin, nyt on aika palata jälleen kalastuksen pariin ja kaikenlaista on tapahtunut tässä viimeaikoina.

Olimme perhereissulla etelän mailla ja siellä sattui kaupassa silmään seuraavan näköinen vesipullo (etiketti) ja tietysti valitsen sen monien joukosta.

Lohiuutisia kuuluu joka puolelta. Keski-Norjassa on ollut heikompaa, kun ei ole vettä. Simojoelta on tullut jo lohta ja tapahtumia on ollut paljon. Tornionjoen alaosalta tulee parhaillaan lohta. Kaveri sai sieltä mm 17 kg lohen ja isompi vei kaikki siimat...

Kamera puolella olen siirtynyt nyt Canonin käyttäjäksi.

Ja pääsin lopultakin käymään to 11.6. siikajärvellä. Odotukset olivat korkealla sillä ajankohta on juuri oikea L. Vespertinan hätsingeille. Olosuhteet olivat myös kohadallaan. Tuulta vain nimeksi, pilvistä ja lämmintä. Veden pintalämpötilakin oli jo 15 astetta. Mutta kalastus ei vain sujunut niin kuin suunnittelin. Kuoriutumisia oli todella vähän ja kalat eivät oikein aktivoituneet niistä, paitsi ahvenet ja pari kirjoa. Siiat olivat hukassa, pari pintakäyntiä kuitenkin näkyi. Päivän tuloksena oli yksi tärppi, kolme siian pyörähdystä emergentissä ja yhden kirjon tiputus väkäsettömään koukkuun sidotusta pinturista. Ei onnistu nyt siian kalastus laisinkaan.

Lauantaina on vuorossa sitten Kemin/Simon karsintakisat. Kahluuhousuja en ole vielä tälle kaudelle jalkaan laittanut...

Siimoja oikomassa

Keskiviikkona oli seuran perinteinen siimojen oikomistilaisuus joka pidettiin seuran lammella. Paikalle oli saapunut mukavasti porukkaa ja tunnelma oli leppoisa. Sadekin rauhoittui ja sää oli mitä parhain. Kalat vain olivat tiukassa. Tapsa sai pari kalaa ja minä väsyttelin jonkin aikaa yhtä kirreä. Siinä tapahtumat tunnin ajalta.
No niin, nyt sitten koittaa puolentoista viikon hiljaisuus kalastusrintamalla. Sen jälkeen päivän verran siiankalastusta ja sitten on edessä Simossa karsintakisat. Se vaan, että jokikalastuskautta tässä ei ole kerinnyt vielä avaamaan ennen kisoja....

Erämessuilla

Se oli sitten neljän päivän rutistus. Olin to – su Pohjois-Suomen Erämessuilla OSPK:n osastolla. Messuilla oleminen onkin paljon helpompaa ja vähemmän rasittavaa kun ne ovat kotikaupungissa.
Mukavaa oli jälleen tavata paljon vanhoja tuttuja. Ostoksia en tehnyt paljoa, vain yhdet housut ja E.W. Honkavuoren lohiperhoista tehdyn taulun ostin.
Seuraava tapahtuma on keskiviikkona seuran lammella, siellä on kevään viimeinen perhoilta ja perinteiset siimojen oikojaiset. Sitten tuleenkin parin viikon hiljaiselo perhokalastusrintamalla. Vuorossa on perhelomailua. Sen jälkeen on tarkoitus päästä tosissaan siiankalastuksen pariin ja myös kilpakalastukseen.

Siikajärven kauden aloitus

Vihdoin pääsin erinäisten sattumusten johdosta käymään kauden aloitusreissun siikajärvellä. Aurinko paistoi, tuulta oli juuri sopivasti ja kaikki kohdallaan. Pintaveden lämpötila oli 11 astetta. Olin järvellä 10.00-15.00. Kalastelin tutuilla alkukauden paikoilla ja etsin siikoja aikaisemmin keväällä toimineilla perhoilla. Olin järvellä aivan yksin pari tuntia, sitten paikalle saapuivat myös Jukka T. ja Mikko R. Sekä muutama tunnistamaton perhokalastaja.
Mutta ei mitään. En saanut mitään kontaktia siikoihin. Eivätkä myöskään Jukka ja Mikko. Ihmettelimme vaisuutta. Mutta tämmöistähän tämä on varsinkin alkukaudesta.
Näin kalastuksen aikana yhden tuikin. Pinnalla oli aika hiljaista hyönteismaailmankin suhteen, vain pieniä kaksisiipisiä kuoriutui vähäsen.
Ensi viikolla on ohjelmassa Pohjois-Suomen Erämessut Oulussa. Sen jälkeen viikko menee perhelomalla ja vasta kesäkuun puolivälissä pääsen seuraavan kerran käymään kalalla. Synkkää on....ei voi mitään. Perinteinen Tenon lohireissukin meni puihin tänä vuonna. Kesä on jo mennyt etukäteen vaikka ei ole edes kunnolla vielä alkanutkaan.