31.5.2008 Siikajärvi
Aurinkoinen ilma +24 astetta, vesi +14.5 astetta ja tuulta vain nimeksi. Olosuhteet ennustivat vaikeaa siiankalastusta. Paikalla etsimässä siikoja olivat Jukka, VM, Mikko, Teemu ja allekirjoittanut. Aloitimme klo 9.30 aikoihin toiveikkaina Teemun kanssa, että saisimme kuvatuksi videolle siian perhokalastusta.
Mutta totuus oli kohdattava jälleen kerran. Kenelläkään ei ollut mitään tapahtumia klo 13.30 mennessä. Päätimme pitää ruokailu tauon.
Klo 14 aikoihin olimme valmiina uuteen yritykseen. Siirryimme tyynelle alueelle järven matalaan päähän. Puolen tunnin jälkeen VM tartutti kalan, väsytteli sitä pari minuuttia ja sitten ohut tapsi meni poikki. Siirryimme Teemun kanssa samalle alueelle ja ei aikaakaan kun Teemu tartutti siian ja vieläpä ihan mukavan kokoisen. Videokamera käyntiin ja kuvausta pinnan alta. Siika oli 53 cm ja perhona kuulapupa. Ja sama tahti jatkui. Teemu sai jälleen syvän puolelta siian joka oli vain hieman ensimmäistä pienempi. Se vapautui mittauksen jälkeen. Perhona oli pieni buzzer.
Siinä oli päivän tapahtumat. Minulla ei tärppiäkään. Samoin oli tilanne muillakin, lukuun ottamatta VM:n yhtä karkuutusta. Pintakäyntejä näkyi vain todella harvakseltaan. Mutta pintakalvossakaan ei ollut tarjolla juuri laisinkaan hyönteisiä. Siian syönnöksissä oli lähes pelkästään vesisiiroja (Asellus Aquaticus) eli se oli keskittynyt syömään pohjan tuntumasta.
Kotona sitten paljastui totuus videokuvauksesta. Vaikkakin järven vesi on kirkasta niin silti vedenalainen kuvaus oli turhaa työtä. Vedessä oli niin paljon partikkeleita, että kuvaus meni aivan hukkaan. Siihen ei kannata tuhlata enempää aikaa jatkossa näillä korkeuksilla.
Mutta totuus oli kohdattava jälleen kerran. Kenelläkään ei ollut mitään tapahtumia klo 13.30 mennessä. Päätimme pitää ruokailu tauon.
Klo 14 aikoihin olimme valmiina uuteen yritykseen. Siirryimme tyynelle alueelle järven matalaan päähän. Puolen tunnin jälkeen VM tartutti kalan, väsytteli sitä pari minuuttia ja sitten ohut tapsi meni poikki. Siirryimme Teemun kanssa samalle alueelle ja ei aikaakaan kun Teemu tartutti siian ja vieläpä ihan mukavan kokoisen. Videokamera käyntiin ja kuvausta pinnan alta. Siika oli 53 cm ja perhona kuulapupa. Ja sama tahti jatkui. Teemu sai jälleen syvän puolelta siian joka oli vain hieman ensimmäistä pienempi. Se vapautui mittauksen jälkeen. Perhona oli pieni buzzer.
Siinä oli päivän tapahtumat. Minulla ei tärppiäkään. Samoin oli tilanne muillakin, lukuun ottamatta VM:n yhtä karkuutusta. Pintakäyntejä näkyi vain todella harvakseltaan. Mutta pintakalvossakaan ei ollut tarjolla juuri laisinkaan hyönteisiä. Siian syönnöksissä oli lähes pelkästään vesisiiroja (Asellus Aquaticus) eli se oli keskittynyt syömään pohjan tuntumasta.
Kotona sitten paljastui totuus videokuvauksesta. Vaikkakin järven vesi on kirkasta niin silti vedenalainen kuvaus oli turhaa työtä. Vedessä oli niin paljon partikkeleita, että kuvaus meni aivan hukkaan. Siihen ei kannata tuhlata enempää aikaa jatkossa näillä korkeuksilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti